Viime kirjoituksen julkaisusta kului ehkä puoli tuntia, niin äiti valitteli flunssaista oloaan ja seuraavana päivänä oli minullakin kurkku aavistuksen kipeänä ja väsynyt olo. Ei oo reilua! Lääkitsin ja lepäsin, eikä flunssaa sitten tullutkaan, mutta olo oli kuitenkin omituisen väsynyt koko ajan ja arvelin ettei juoksemisesta tule oikein mitään siinä olossa.
Lauantaina sateli vettä, hotelli Levitunturin mittari näytti + 11 astetta ja osanottajia oli reilut 1200 puolikkaalla. Minä mukaan luettuna =) Pitkän empimisen jälkeen siis starttasin. Otin alun todella rauhallisesti, niin rauhallisesti että sauvakävelijätkin ottivat minut kiinni! Vähän noloa =) Mutta syke vain meinasi nousta joten pidin vauhdin mallina mummo ja köpöttelin lähes koko joukon viimeisenä jonnekin 4 km:n kohdalle asti. Sen jälkeen tuntui että juoksu lähti sujumaan ja hommasta tuli kivaa! Siinä vaiheessa alkoi myös ropista vettä niskaan niin että sen jopa välissä huomasi =) Pelätyt Ylämäetkin meni yllättävän kevyesti ja porukka tuntui koko ajan juoksevan liian hitaasti ja ohittelinkin melkoisen määrän sakkia. Kääntöpaikan kohdalla oli mennyt puolitoista tuntia aivan yhtäkkiä, vedin energiageelit naamaan ja matka jatkui ihmeellisessä transsissa musiikkia kuunnellen. Soittimella oli mm. Captain Jack, Tiktak, Dj Boboa, Kotiteollisuutta ja Basshunteria ynnä muuta inspiroivaa =) Hauskoja huomioita tuli tehtyä mm. siitä, miten porukka poistui välillä metsähallituksen puolelle ilmeisesti tyhjentämään vesilastia. Oma tankkaus oli mennyt aivan nappiin, sillä ei tullut jano eikä vessahätä. Juottopaikoilta nappasin vauhdissa urheilujuomaa, josta kaadoin tyylikkäästi puolet suuhun ja puolet rinnuksille. Monet pysähtyivät ja kävelivät juomisen ajan, mutta hei jotain asennetta sentään!
Ongelmitta pystyin lisäämään vauhtia tasaisesti kuitenkin niin, että 85%:n sykkeen raja ylittyi vasta siinä 15 km:n kohdalla, jonka jälkeen otin toisen satsin energiaa. Maalin lähestyessä tuntui ettei askel paina vielä juurikaan ja viimeiset mäet kipitin jättiläisaskelia harppovan miehen perässä, joka kivasti johti mulle tietä pujottelemalla hitaammin juoksevien välistä. Sekin jäi jonnekin taakse viimeisessä alamäessä =) Maaliin tulin ajassa 2:35:19 varsin tyytyväisenä! Vähän hidastahan tuo meno oli aluksi, mutta annettakoon se anteeksi näin eka kerralla, ensi kerralla uskallan sitten alottaakin jo vähän reippaammin!
Juoksun jälkeen tuli sitten lähes 24h-pahoinvointi enkä pystynyt syömään juuri mitään, ei hyvä! Johtuiko se energiageeleistä, juoksun jälkeen nautitusta suklaapatukasta vai oliko se kenties ”mahaflunssa”, ei voi tietää. Mutta seuraavalle juoksulle lähtemistä pitää kyllä harkita vakavasti, tuota pahaa oloa en haluais enää kokea uudestaan! Mutta mitä enemmän aikaa kuluu, sitä enemmän muistelen vain kivoja fiiliksiä juoksun aikana ja maaliin tullessa! Niiden takia se ehkä kannatti kuitenkin =)
No comments:
Post a Comment