Sunday, February 21, 2010

Siitä tulikin hyvä päivä

Uutta lunta ei ole juurikaan tullut pitkään aikaan. Silti ollaan saatu kivoja laskuja kotikeskuksen takamaastoista. Välillä on ollut vähän jäistä lunta, vähän vyöryjätettä, vähän lämmintä ja kaikkea sellaista pientä, mutta kaiken kaikkiaan laskut on olleet todella "ookoo". Toissapäivänä koin ehkä elämäni pisimmän liukumäen kun olin pudottamassa sisään yhteen pohjoispuolen kuruista, ja luistimet olisi olleet sopivammat välineet siihen alkuun. Siinä about sekunnin sisällä päätin hankkia hakun ja jääraudat. Mutta vielä en ole päätöstäni saanut toteutettua. Tänä aamuna suuntasimme tutulle harjanteelle ilman minkäänlaisia odotuksia hyvistä laskuista. Itse odotin lähinnä jäätä, ja eilisen tuulen jäljeltä muuten vain sketsiä lunta, joten olin puoleksi jo tehnyt päätöksen jättää laskut välistä.


Ville


Luonto täynnä taideteoksia!

Neljän eri hissin jälkeen olimme Happoone-keskuksen huipulla ja auringonpaisteessa. Hienot maisemat! Eipä mennyt tämäkään päivä hukkaan. Harjanne oli odotuksiemme mukaisesti jäinen, ja suuntasimme alemmas tutulle linjojen spottauspaikalle. Olin siellä ensimmäisenä ja kun vilkaisin alas, havaitsin karvaisen kaverin tuijottamassa minua. Kamoshika, japanilainen "vuorikauris", oli sitä mieltä, että tänään harjanne on hänen hallussaan. Yleensä nämä juoksevat karkuun, mutta Hän ei ollut väistymässä minnekään. Hyvä juttu, sillä emme hänen harjanteelle halunneetkaan tällä kertaa.


Kamoshika, mitähän se miettii? "Kaikenlaisia kulkijoita täälläki.." ? Isälle ja äitille tiedoksi, että kun tuota kuvaa klikkaa, niin se avautuu suurempana ;)

Jatkoimme alaspäin, ja tutusta kohtaa aidan alta löytyi laskettavalta näyttävä linja. Sain kunnian tehdä jälkeni ensimmäisenä koskemattomaan kuruun. Yksi kauden parhaita laskuja. Enpä nyt heti keksi mitään parempaa, kuin laskeminen suht jyrkkää, suht kapeaa kurua jossa keskittyminen on vähintään 110 prosenttista. Ja kun sen pääsee turvallisesti alas, ei sitä tunnetta oikein edes pysty kuvailemaan. Laskun aikana on keskityttävä niin moneen asiaan ja oltava valmiina reagoimaan nopeasti. Tänään tuli kivasti vauhtia, ja varjostani näin miten lumi pöllysi ihanasti sekä perässä seurasi pieni määrä irtolunta. Tuntuu kuin lentäisi ja olisi yhtä sekä laudan että vuoren kanssa. Jokainen turvallisesti laskettu linja saa minulta ennen laskua kunnioituksen, ja jälkeenpäin kiitoksen. Tänään olimme onnekkaita, kun saimme kolme hienoa laskua ja jokaiselle aika lailla omat linjat joka kerta!


Tästä mennään, oikealta tuonne kumpareen taakse, näyttää hyvältä


Tämä on itseasiassa jäiseltä toissapäivältä, pojat katselee linjoja kun mie roikun liukumäkeni jälkeen jossaki risussa :)


Ville kurvailee


Lachlan tokan kurumme loppupäässä

No comments: