Etelässä päästiin hiihtopuuhiin vasta vuodenvaihteen jälkeen. Meidän uudeksi kotikeskukseksi tuli Sveitsin hiihtokeskus Hyvinkäällä, joka osoittautui lopulta oivaksi laskupaikaksi. Ensimmäinen laskupäivä Sveitsissä oli kyllä lähinnä tylsä ja masentava puolitoista tuntia, jonka jälkeen anoin Kallelta pois lähtöä, vaikka hissilipuissa olisi vielä ollut aikaa reilusti. Mutta kaikki alkoi muuttua kun menin Sputnikin ensimmäisiin laskutreeneihin eräänä torstai-iltana. Treenit olivat tytöille suunnattuja, mutta hyvin siellä tällaiset vähän vanhemmatkin tytöt meni mukana. Mitä nyt katsottiin usein huuli pyöreänä, kun pienemmät tytöt veteli temput ihan tuosta vaan :)
Heti ensimmäisistä treeneistä aloin saada laskemiseen uutta näkökulmaa. Kaikki parkkilaskemiseen liittyvä on minulle aivan uudenlaista laskemista ja haasteita on riittänyt. Ryhmästä löytyi valtavasti tsemppausta, mahtavat ohjaajat ja liikkeelle lähdettiin riittävän helpoista jutuista, jotta kaikki pääsivät mukaan. Olen kyllä viime talvena oppinut paljon ja varmasti myös kehittynyt laskijana! Ihan parhautta, että tällaista on olemassa ja tosiaan kaikki kiinnostuneet saavat osallistua. Kiitokset vain Sputnikille talveni pelastamisesta! Jokunen hyvä laskukaverikin löytyi treeneistä, ja eipä ollut laskeminen enää tylsää! Kyllä parkissa on paljon mielekästä tekemistä, vaikka ei osaisikaan vetää isoja ilmoja ja pyöriä niin vimmatusti.
Parkkitalven osalta kohokohtia olivat varmastikin ne pienet ilmat ja gräbit hyppyreistä, aina niin kuumottavat reilit ja hieman ystävällisemmät pressit. Niin ja se, kun eräänä pakkaspäivänä oivalsin miten laudalla kuuluisi laskea leikkaavaa käännöstä. Eli kaikki!! Yhtenä hienona juttuna mieleen jäi myös pipe, jota pääsin laskemaan parina viikonloppuna Tahkolla ja viimeisissä treeneissä Talmassa. Tuli lähes mieleen ne ajat, kun minua ei kanarian reissulla saanut uima-altaasta pois ennenkuin lentokenttäbussi kaarsi hotellin pihaan. Etenkin tuolla Tahkolla kotiinlähtö oli aina yhtä "yks vielä" -venyttämistä =) Laskeminen on vaan niin kivaa!! Eli kaikista paras asia koko talvessa oli kyllä se laskemisen ilo, josta pääsin nauttimaan, vaikka niitä vuoria ei nyt näkynytkään keittiön ikkunasta. Paljon on myös itsestä kiinni ;)
Alla muutamia parkkiaiheisia otoksia, joista kiitos kuuluu Kallelle. Hänelle myös parhaan ja kärsivällisen laskukaverin ja tsempparin pokaali! Aika vaikeaa tuo kuvaaminen (myös) parkissa oli, koskaan ei tuntunut onnistunut kuva ja temppu tapahtuvan samaan aikaan! Ja monesti ei vain malttanut... =)
Myös videomatskua vois olla luvassa jossain vaiheessa. Ehkä =) Joskus kesähelteillä, kun oravanpyörän kevätkiireet joko helpottavat tai vievät minut burnout-lomalle, niin sitten on aikaa koota kausieditti...
P.S. En minä nyt kuitenkaan ihan pelkkä parkkirotta vielä ole, myös pauderi kelpaa...Pääsiäisen Norja Expeditionilta kertomusta tulossa...sitten joskus kun ehdin!
Boardslide treenit Sveitsissä
Ja gräbiä haetaan! =)
Kalle näyttää miten se tehdään =)
Syötteellä jokupöytämikälie, ihanan leveä ja hienot maisemat!
Kalle lentää Tahkolla
No comments:
Post a Comment