Laavuretkellä

Vuoden ensimmäinen laavuretki! :)

Reilu viikko sitten säätiedotus lupasi upeaa auringonpaistetta koko viikonlopulle, joten päätimme etsiä jostain kivan laavun ja lähteä fiilistelemään makuupussiin yön yli retkelle. Ensin ajattelin vihdoin päästä katsastamaan Liesjärven kansallispuiston, mutta googlen kuvahaun ansiosta kohteeksi valikoitui sittenkin Hämeen Ilvesreitti ja Kivijärven laavu.

Startattiin upeassa auringonpaisteessa P-paikalta Räyskälän lentokentän vierestä. P-paikalla oli useita autoja ja juuri meidän kanssa yhtä aikaa lähti kävelemäänkin useamman hengen porukka. Hetken ajattelin, että saakohan täällä olla rauhassa ollenkaan, mutta pian selvisi että kaikki kiersivät vain Melkuttimien (järviä) lähettyvillä olevaa polkua ja ekan puolen tunnin jälkeen ei sitten nähtykään vuorokauteen yhtään ketään. Polullakaan ei ollut kävellyt hirvien ja kauriiden lisäksi muita.

Lunta oli vielä varjopaikoissa jopa useampi kymmenen senttiä, mutta onneksemme se oli hyvin kantavaa teräshankea. Aurinkoisissa paikoissa lunta taas ei ollut ollenkaan. Alkumatkasta, siellä missä ihmisvirta oli kulkenut pitkin talvea, oli polku jäässä mutta muualla ei sitä ongelmaa juuri ollut. Eteneminen oli välillä vähän hidasta, etenkin noiden kahden ensin mainitun olosuhteen vaihettumisvyöhykkeillä. Lumisissa paikoissa polun kulkua joutui vähän etsimään, vaikka opasteita olikin ihan riittävän tiuhassa. Vaan mikäs siellä oli auringon paisteessa kävellessä kun ei ollut kiire minnekään. Pysähdeltiin pari kertaa pitämään taukoa ja evästeltiinkin auringon mukavasti lämmittämällä harjanteen rinteellä. Siinä oli oikeasti niin lämmin että suunnilleen jo kärpäset lenteli.

Tästä lähtee

Aurinkoisimmissa paikoissa jo hyvin kesäistä...

...toisaalla vielä valkoistakin.

Päivä oli hyvin kääntynyt jo iltaa kohti, kun saavuimme Kivijärven rannalle ja saimme mainostetun laavun näköpiiriimme. Turhaan ei tätä oltukaan netissä kehuttu, ja nyt mekin voimme kyllä liittyä niihin, joiden mielestä tämä on hienoin laavu missä on tullut nukuttua. Laavusta ei heti keksi mitään parannettavaa (paitsi tietysti järven takaa voisi avautua kotoinen tunturimaisema...). Laavu on suojainen mutta siinä on kuitenkin hyvin tilaa olla ja nukkua. Ja makuupussista voi katsella tähtitaivasta! Tulipaikka on toimiva ja juuri sopivalla etäisyydellä laavusta. Ja ylipäänsä laavun sijainti aivan järven rannalla on loistava. Aamuyöllä kun kylkeä kääntäessä raotti silmiä, niin maisemat oli kyllä hienot auringon värjätessä vastarannan männynlatvat oranssinpunaisella kajolla.

Kun alkoi sopivasti jalkoja vähän painaa ja nälkä kurnia, saavuttiin laavulle. Ja mikä paikka!

Todella mainio laavu!

Järvi oli vielä jäässä, sillä yölämpötilat painuivat aivan reilusti pakkaselle jonnekin 10 ja 15 asteen välille. Illalla auringon laskettua alkoi jää pitämään jännittävää kumahtelua, rutinaa ja pauketta, joka yön tunteina voimistui muistuttaen välillä ukkosen jyrähtelyä. Ympäri järveä kiertävä kumina kuulosti kyllä hienolta, mutta jossain vaiheessa aloin kaipaamaan untakin. Onneksi tajusin, että kun asettuu sopivasti makuupussin uumeniin, vaimenee äänet lähes kokonaan. Aamulla viihdytin itseäni seisomalla pikkuruisella laiturilla kun järvellä kiertävä kumahtelu ja jytinä lähestyi, jännittävää! Siinä oikein tunsi kun jää keinahteli.

Saariselän reissulla palelin makuupussissa ja nyt olin kehittänyt teorian palelun syyksi: makuupussi on liian iso minulle. Sinne mahtuisi kaksimetrinen isomahainen mieskin ihan helposti! Tosin ei ehkä yhtä aikaa minun kanssa :) Mutta siis, enpä tiennyt vielä silloin joskus, kun ostin makuupussin alennusmyynnistä, että miksi sen olisi hyvä olla juuri sopivan kokoinen. Silloin en ollut vielä koskaan nukkunutkaan talvella makuupussissa. Pussi on kyllä laadukas Haglöfsin untuvapussi, mutta kun sisällä on vain liian paljon ilmaa, mitä minun keho ei ilmeisesti saa lämmitettyä. Paleluhan tulee aina alkuyöstä, jolloin herään pukemaan lisää vaatetta päälle ja aamuyön puolella herään sitten läkähdyttävässä helteessä vähentämään sitä vaatetusta. Tällä kertaa otinkin heti kättelyssä lähes kaikki vaatteeni taukotakkia myöten makuupussiin sisälle, ja se auttoi eikä vaatetuksen kanssa tarvinnut välpätä pitkin yötä. Jos joku (pituudeltaan lähempänä kahta metriä kuin puoltatoista) haluaisi ostaa hyvän ja vähän käytetyn talvipussin niin ottakeehan yhteyttä ;)

Sunnuntai valkeni edellisen päivän tapaan aurinkoisena ja kauniina. Rauhallisten aamutoimien jälkeen kävelimme takaisin lähtöpaikalle. Koska saman reitin kulkeminen toistamiseen ei huvittanut, kävelimme hiekkateitä pitkin takaisin päin ja vasta lopussa hyppäsimme tutulle polulle. Pysähdyimme vielä juuri ennen P-paikkaa Melkuttimen laavulle paistamaan viimeiset makkarat.

Tällainen maisema makuupussista sunnuntaiaamuna :)

Ja jälleen aurinkoinen päivä tulossa. Kevätkö se siellä jääkannen alla paukuttelee ja tahtoo ulos?! :)

Tuli koettua mukava pikkuvaellus mielettömän hienossa säässä ja mukavissa maisemissa. Reissusta jäi käteen muutamia kilometrejä lisää Ilvesreittiä, aina mukavaa tulilla istumista ja yksi hienoimmista laavuöistä :)


Tässä vielä muutama kuva lisää:

Talvinen taideteos

Polkua kulkiessa ohitettiin monta lampea ja järveä

Ja välillä näkyi maisemia vähän kauemmaskin

Illalla kokkailtiin tortilla-veneisiin hyvät setit: alimmaisena hirvenlihainen aurinkokuivattu tomaatti-tuorejuusto, sen päällä porkkana-paprikaraastetta ja nuotiolla paistettua wilhelmia ja chorizo-makkaraa. Ja tietysti sinappia! Om nom :)