Polkujuoksua

Kirjoitellaanpas joskus vähän kesäkuulumisiakin :)

Juoksulenkkini ovat hiljalleen siirtyneet asfalttiteiltä hiekkateille ja hiekkateiltä edelleen poluille. Joskus vuosi takaperin muistan lenkkeillessäni hetken mielijohteesta kääntyneeni pururadalta haarautuvalle polulle. Onpa kivannäköinen polku, mihinkähän tuo polku vie? Nyt menen kyllä katsomaan! Onpas tämä hölköttely polulla hankalaa! Mutta jotenkin niin virkistävää!! Sen jälkeen polkupätkät ovat vain pidentyneet, ja polulla juokseminen on muuttunut alun jalkojen tuijottelusta jo hieman rennommaksi. Vastaavasti myös asfaltilla juokseminen on muuttunut jotenkin ankeammksi ja sitä tuleekin välteltyä aina kun mahdollista.

Viime vuoden viimeisenä työpäivänä lepuuttelin aivojani hetken nettiä selaillen, ja silloin silmiini osui mainos Pyhällä juostavasta tunturimaratonista. Innostuin heti! Siellä olisi puolikaskin. Tapojeni mukaisesti muutaman minuutin kuluttua minulla oli lähtöpaikka 9.8.2014 juostavalle tunturimaratonin puolikkaalle. Sitten vain toivomaan, että polvivaiva kuntoutuisi siihen mennessä. Fiksua joo, mutta tunturimaratonin mainoksen nähtyäni vain tiesin, että tuon minä haluan kokea!

Nyt on Pyhää varten harjoittelut takana, ja lauantaina startataan! Polvi on vaivannut aina välillä, mutta olen pystynyt juoksemaan 1-2 lenkkiä viikossa. Uskon, että se kestää puolikkaan, mutta tarkkana siellä tuntureilla saa kyllä olla, ja vauhdista on tingittävä myös polven takia. Tiedän hyvin millaista rakkakivikkoa siellä on luvassa, joten aikatavoitteet saa todellakin heittää mielestään. Keväällä juoksin Pyhään verrattuna hyvin tasaisen Bodom Trailin 12 km:n matkan, ja siihen meni 1,5 h. Uskoisin, että Pyhällä harjoittelusta huolimatta tuo aika tuplaantuu eikä ehkä vielä ihan riitäkään. Mutta jos nyt alle neljän tunnin pääsisi, niin olisin todella tyytyväinen. Jos ei, niin saanpahan sitten nauttia maisemista vähän kauemmin! Retkifiiliksellä ja vähän evästä mukaan :)

Bodom Trailista sen verran, että tapahtuma oli mainiosti järjestetty, kaikki toimi hyvin ja reitti oli mukava ja vaihteleva. Se oli ensimmäinen oikea polkujuoksutapahtumani, ja selvisin sieltä oikein hyvin. Kerrankin myös hyvissä voimissa juoksun jälkeenkin! Osasin aloittaa riittävän rauhallisesti, jotta jaksoin pitää vauhtia yllä ja vähän lisätäkin sitä jälkimmäiselle puoliskolle. En loukannut tai nyrjäyttänyt jalkojani, joten selvisin kai ihan hyvin vaikeistakin kohdista :D

Mukavia juoksupolkuja on löytynyt lähettyviltä aika helposti. Hämeen Ilvesreitti tarjoaa hyviä vähän pidempiä lenkkejä, kun vaan saa puhuttua jonkun sitten noutamaan jostain metsäteiden risteyksestä :D Ilvesreittiä on olemassa yhteensä jotain 250 km, joten aika monta lenkkiä riittää aivan uusia polkuja, ja tuskin niitä muutenkaan niin tarkasti vielä yhden lenkin jälkeen muistaa :) Nyt on yksi pätkä Ilvesreittiä koettu, ja odotan innolla jo seuraaviakin. Pari viikkoa sitten juoksin Riutasta Lopelle, mistä matkaa tuli n. 19 km. Reitti oli aika hyvin merkattu, mutta paikoin keväällä järjestetystä Ilvesjuoksusta huolimatta vähän umpeenkasvanut, tai lähinnä heinittynyt. Merkkauksesta huolimatta en kyllä lähtisi ilman karttaa! Etelän reittien tavoin välillä mentiin teiden laitoja, mutta kyllä siellä ihan polkuakin riitti. Heinikossa kahlaaminen oli välillä aika hanurista, joten tiellä juokseminen toi siihen mukavaa vaihtelua. Sitä heinikkoa nimittäin oli välillä niiiin paljon, että eteneminen alkoi muistuttaa jotain vesijuoksua :D Ja nokkosia, ohdakkeita ynnä muuta kivaa myös. Mutta olihan siellä toki kivojakin pätkiä, mukavaa polkua ja kiva seikkailufiilis juosta yksin tuntematonta reittiä. Kerran meinasi tulla törmäys hirvien kanssa, jotka oli makuulla keskellä reittiä! Ja toisella kertaa, kun sain havaintoja metsän eläimistä, joku eläin huuteli minulle metsän siimeksestä. Ääni oli jännä, kuin lehmä mutta möreämpi, hirvikö? Kaiken kaikkiaan oli oikein onnistunut pitkä lenkki. Otin kännykällä matkan varrelta muutamia kuviakin, ne löytyy tekstin lopusta.

Tämän kesän Erämessuilta hankin ensimmäisen juoksureppuni, mitä olen testaillut pidemmillä lenkeillä. Kyseessä on Camelbakin Octane LR+2L. Reppu tuntuu muuten tosi hyvältä, mutta tarkasta sovittamisesta huolimatta sittenkin hieman liian isolta. Kaikki hihnat on vedetty ihan tappiin, ja silti yritän välillä kiskoa niitä kireämmälle juostessa. Höh :( Välillä myös olkahihnat hankaa hieman kaulaan, ja totesin että mahavyöratkaisukaan ei ehkä sovi minulle, liian iso maha varmaan :D Painaa välillä vähän ikävästi mahaa se vyö. Juomasysteemi sen sijaan on ihan parhautta, juomasäiliö on todella fiksun mallinen (ikään kuin vaakatasossa) ja tulee repussa lantion kohdalle. Sitä kohtaa voi myös kiristää lisää sitä mukaa kun säiliö tyhjenee. Jos joku tahtoisi juuri tällaisen hienon juoksurepun, niin tämä voisi olla myytävänä ;)

Reppu ja mukaan lähtevät eväät ja tavarat. Tapahtumassa on pakollinen varustelista, mistä löytyy mm. takki, ensiside ja urheiluteippi. Jälkimmäisen tarpeellisuudesta en oikein tiedä, ja toisaalta ihmettelin miksei listalla ole avaruuslakanaa.

Kuvia Ilvesreitiltä väliltä Riutta-Loppi 21.7.2014:

Esimerkki siitä heinikosta, ei tosin pahimmasta päästä. Ja jos ei kuvasta käy ilmi, niin keskellä menee polku :D

Heinääheinääheinäää! Niin pitkää (tai minä niin lyhyt?!), että heinät lyö kasvoille ja varisee paidan sisään...

Laavukin siellä oli, ei vaan ole mitään muistikuvia oliko polttopuuta :D

Ja tämä! Koko reitin todellinen helmi! Peltojen keskeltä vaan, takiaisiin ja nokkosiin kompastellen, jej...pellon jälkeen vielä ratkiriemukasta kahlaamista toisella puolen näkyvällä aukolla. Pohjosessa asuessa ei edes osannut kuvitella sellaista heinittymisen määrää.

Ainoa kohta, missä joutui hetken etsimään polkua, sieltä se sitten heinikon alta löytyi :)

Muutoin reitti oli oikein mukavia pieniä hiekkateitä...

...ja polkuja!

Ei enää ikinä lyhyitä housuja polkulenkeille! Jalat oli täynnä nokkosihottumaa yms :/ Onneksi olin sentään älynnyt laittaa pitkät sukat!

Nyt sitten vaan Pyhän seikkailua odotellessa, jännää! Kuulemisiin! :)